Huivi haarukkamenetelmällä

Tämä huivi näyttää työteliäältä ja vaikealta, mutta se on pelkkää silmänlumetta. Oikeasti se on tehty idioottivarmalla haarukkapitsimenetelmällä, joka vaatii vähän vaivaa verrattuna lopputuloksen näyttävyyteen.

En ole kovin pitkäpinnainen ihminen, mutta sain tehtyä huivin loppuun liittämällä uuden suikaleen vanhoihin heti kun se tuli valmiiksi. Näin huivi näytti edistyvän jatkuvasti eikä tullut sitä lannistavaa vaihetta, jossa kaikki paitsi suklaansyöminen on turhaa.

Haarukkapitsiin tarvitaan langan lisäksi virkkuukoukku ja u-kirjaimen muotoisen kehikko. Kävin Novitan Lankadelin muutaman tunnin kurssin viime keväänä (niitä taidetaan järjestää myös tänä syksynä) ja hintaan kuului tuo rauta ja muut perustarvikkeet. Niitä voi ostaa samasta paikasta erikseen ja tekniikkaa voi opetella myös itse tässä osoitteessa.

"Pitsiä" syntyy leveälti ja nopeasti vaikka television edessä. Viimeistelin pitsisuikaleet simpukan muotoisiksi tekemällä sille reunat: 7 ketjusilmukkaa, 7 ensimmäistä pitsin lenkkiä kiinni toisiinsa niin että väliin tehdään aina 3 ketjusilmukkaa ja seuraavat seitsemän yhdistetään samaan silmukkaan. Sama kuvio toistetaan toiselle puolelle, mutta päinvastaisessa järjestyksessä. Eli silmukoiden määrä pitää olla jaollinen seitsemällä. Tosin mulla oli nuo määrät vähän sinne päin ja niputin niitä aina lopussa yhteen niin, että jako toteutui.

Periaatteessa huivissa jokainen kierros pitäisi olla kaksi "simpukkaa" toista pitempi, mutta jotenkin onnistuin tekemään liian pitkiä ja välillä liian lyhkäisiä suikaleita. Korjasin mokani tekemällä jatkopalan. Koska huivin kuvio ei ole selkeä, ei ole juurikaan väliä, jos ja kun virhearvioita tulee (varsinkin kun katsoo tarpeeksi jännittävää leffaa).

Kun olin tyytyväinen huivin kokoon, ompelin talvitakkini varanapin huivin reunaan, että voin pitää sitä olkapäillä tai napin avulla lyhentää niin, että saan siitä kaulahuivin. Vastakappaleena toimii mikä tahansa huivin oma reikä.

Tarkkasilmäiset huomaavat, että napissa on kuva. Se on minusta ja poikaystävästäni otettu herkkä pusukuva, jonka kokeilumielessä painoin kankaalle ja liimasi nappiin. Siitä piti tulla ensin rintakoru, mutta se sopii tähän paremmin.

Tulostin kuvan peilikuvana paperille ja käytin vanhaa lakanakangasta sekä Picture this-liimaa (löytyy mm. Hobby Pointista). Lopuksi tavallista huonekalulakkaa pintaan ja se oli siinä.

• Tarvikkeet: Kaksi kerää lankaa, virkkuukoukku, haarukkapitsikehikko, yksi valokuva, nappi, Picture this -liima. 
• Aika: Yksi punaviininhuuruinen "marttakerhoiluilta" ystävän kanssa sekä True Bloodin ensimmäinen tuotantokausi. 

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla