Muistoista tehty rannekoru

Tämä idea on muhinut jo pitkään. Halusin korun, johon voin sisällyttää muistoja vuosien varrelta. Nuorena ainot korut, joita käytin, oli ohut hopeinen ketju ja siinä riipus sekä hopeinen sormus (koska minulla on paksut sormet, olen yleensä pitänyt vain yhtä tai kahta rengasta). Koska pidin riipusta ja sormusta koko ajan, niihin liittyy paljon muistoja.

Koska olen aikamoinen harakka, halusin koruun näyttävyyttä. Sormukset ja riipukset ovat aika painavia, joten painavien helmien lisäksi laitoin koruun kevyitä muovihelmiä.

Oikeassa yläkulmassa oleva riipus taitaa olla ensimmäisiä korujani. Sen ikä on tällä hetkellä yli 15 vuotta. Kauas ei myöskään jää oikean alalaidan kauriskoru. Nuorena horoskooppi kiinnosti, nykyään hymähtelen hyväntahtoisesti lehtien ennustuksille.

Saman kuvan sormus on muisto ex-poikaystävästäni. Hän osti sen kun meillä tuli viisi vuotta täyteen. Hieman katkeransuloinen muisto, sillä seuraavaa täyttä vuotta emme päässeet edes lähelle.

Pääkuvan iso riipus on rihkamaa Pariisista vuodelta 2005. Se taisi aloittaa aikoinaan "harakkakauteni", joka siis ei ole loppunut vieläkään. Iso sydän on parhaalta kaveriltani, norjalainen kolikko muistuttaa nuoruuden ihastuksestani.

Koru on iso ja näyttävä, mutta se on tarkoitettu jokaipäiväiseen käyttöön. Olen nimittäin tullut siihen päätelmään, että on tuhlausta hankkia tai tehdä kauniita koruja, ja odottaa sitä erikoistilannetta, jolloin sitä voi käyttää. Tänään on se erikoispäivä, ja niin on muuten huomennakin :-)

Valitettavasti se kaikkein rakkain riipus puuttuu korusta, sillä hukkasin sen jo yli kymmenen vuotta sitten Ikaalisten kylpylään. Siinä oli naisen hopeinen käsi, joka piti sormissaan oranssia kiveä. Vielä tänäkin päivänä muistan tarkasti mitä se näytti ja olisi valmis maksamaan aika paljon samanlaisesta. Ihan vain muistojen vuoksi.