sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Paljettimekko ystävälle

Sain ystävältäni toimeksiannon hieman entrata hänen mustaa perustunika/mekkoa. Sen rinnus oli liian antava ja yleisilme arkinen.

Mekko odotti inspiraatiota melko kauan, sillä poimutukset tekivät kuvioinnista tavallista haastavamman. Romurasiassani odotti myös exältäni saatu kaulakoru, jota en ole koskaan käyttänyt. Se on liian pitkä eikä oikein muutenkaan tyyliseni.

Hän oli mukava mies, mutta lahjojen ostaminen ei oikein luonnistunut: samana jouluna tuon kaulakorun kanssa sain häneltä punaisen salaatinkastikkeen sekoittimen, jonka kyljessä oli reseptejä ranskaksi. En ole keittiöihmisiä enkä käytä salaatissa kastiketta, inhoa punaista väriä enkä osaa ranskaa.

Koru oli siis koottu paljeteista, jotka nyt ompelin valkoisen helmen kanssa mekkoon kiinni. Aika kova hommahan siinä oli laittaa jokainen yksittäin kiinni. Kiersin koko kaula-aukon ja laitoin olkapäille kuusi eripituista riviä. Onneksi näihin yksinkertaista työtä vaativii käsityöhetkiin voi valita puolikiinnostavan elokuvan!

3 kommenttia:

  1. Selailin eilen illalla taas sun blogia ihan alusta asti ja huokailin hämmennyksestä. Miten joku voikin osata ja keksiä noin kivoja juttuja!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Mirppu, tämä lämmittää sydäntäni :) Ajatella, oli luokan ainoa tyttö, jolla käsityö oli seiska! Ikä tekee ihmeitä ihmiselle ;)

    VastaaPoista
  3. Hmmm.... ja minulla se oli aina 9 tai 10 :D hahahah. Näin se vain menee!

    VastaaPoista