Heijastinkoru sulilla

Tämä taitaa olla viimeinen joululahjaheijastin ja oikeutetusti esitellään viimeisenä, koska joulupukki oli hukannut sen melkein  viikoksi.

Pinkit heijastimet

Pinkki on lempparivärini, mutta nämä ihanuudet annoin joululahjaksi kahdelle työkaverilleni.

Navy-henkinen heijastin

Työkaverini Jennin heijastin oli helppo nakki, sillä en ole tainnut koko meidän yhteisen työuran aikana nähdä hänellä mitään muun värisiä vaatteita kuin tummansinisiä, punaisia ja valkoisia. Ja mikä ettei: tummalle kaunottarelle nuo värit sopivat loistavasti!

Yleensä laitan keskelle napin, mutta tässä keskelle tuli nauhasta taiteltu ruusu. Muut osat on tehty Big shot -leikkurilla, joka on joululahja rakkaalta äidiltäni (sain sen pari viikkoa aikaisemmin, että pystyin hyödyntämään sitä joululahjoihin).

Värikäs heijastinkukka

Koska tiedän pomoni jo malttamattomana naisena avanneen pakettinsa (en koskaan edes epäillyt Leonnan pystyvät odottamaan aattoon), niin voin esitellä jo hänen heijastinkukkansa.

Leonna on varsinainen elosalama, joka rakastaa kirkkaita värejä. Oranssi on hänen lempivärinsä ja se on  yllätttäen myös day spamme logoväri. Minä puolestani en erityisesti ole lämpimien värien ystävä, joten jouduin hakemaan sekä oranssia että vihreää erikseen kangaskaupasta.

Päädyin isoon kukkaan, koska Leonnan on näyttävien korujen ystävä ja hän myös uskaltaa loistaa ja säihkyä. Iso kiitos ihanalle pomolle!

Ratkaisu heijastinongelmaan

Heijastimen paikka on ongelma: jos se on kiinni rinnassa, se näkyy vain eteenpäin. Jos se roikkuu helmassa niin se on aina sotkeutuneena laukkuun. Pähkäilyn jälkeen päätin ommella heijastinnauhat koko híhan ympäri. Todella nopeaa hommaa eli ei pitäisi ainakaan ajasta jäädä kenelläkään kiinni.

Koska rakasta blingblingiä ei pelkkä heijastinnauha riittänyt, vaan koristelin sen reunan siemenhelmillä. Sen verran sitkeäkin olin, että purin koko rivin kun värisävyt eivät isona kokonaisuuten sittenkään mielyttäneet. Halusin pitää helmirivin neutraalina, mutta pirteänä eli nyt siinä on limeä, kahta eri ruskeaa ja läpinäkyvää.











 Tämä villakangastakki on muuten varsinainen klassikko: ostin sen vuonna 2004 Lontoosta ja edelleen se istuu loistavasti (no okei, 2004 se istui keskivartalon kohdalta vielä paremmin) eivätkä vuodet näy siinä toisin kuin omistajassaan...
 

Heijastinruusuke takkiin

Tämä on juuri se vuodenaika kun autoilijat kiroilevat mustiin pukeutuneita jalankulkijoita. Kävin hakemassa pari viikkoa sitten heijastinnauhaa ja kääntelin siitä ruusun puolivalmiin ruusukkeen keskelle.

Piristää mustaa takkia.

 Tässä kuvien avulla ohje ruusukkeen tekoon:

1) Taittele jämäkkää nauhaa tai kangasviipaletta neliön muotoon. Etene myötäpäivään ja käännä nauha aina keskelle.Esimerkki on hieman liian tiivis eli keskelle pitäisi jäädä pieni kolo.

2) Tee neljä kerrosta tai niin kauan kuin nauhaa riittää. Tässä tulee se harjoittelua vaativa kohta: pujota nauhan pää keskellä olevasta reiästä takapuolelle ja ala hiljallee kiuputtaa sitä. Vapauta aina yksi kerros hyppysistä jolloin se alkaa kiertyä ruusulle.Tämä onnistuu vain jos nauha on tarpeeksi jämäkkä.







3) Muotoile ja avaa sormin ruusuke valmiiksi. Varmista parilla pistolla.