Näkemiin!

Elämä on tässä viimeisen kolmen kuukauden aikana muuttunut niin paljon (onneksi parempaan suuntaa), että blogi loppuu tai ainakin jää todella pitkälle tauolle.

Kiitos kaikille seuraajille!

Blogi kesälomalla

Kuten olette ehkä huomanneet, hiljaista on ollut.

Koska blogaamisen pitäisi olla ensisijaisesti hauskaa, olen päättänyt, että blogi jää kesätauolle. Tämä ei tarkoita, etteikö käsitöitä tulisi tehtyä, mutta päivitysajan kulutan mieluummin nurmikolla lukien. Palataan asiaan elokuun lopussa!

Vaaleanpunainen kellomekko

Serkullani oli ylioppilasjuhlat ja halusin laittaa sinne uuden mekon. Koska budjetti on ollut viime aikoina hieman tiukilla, päätin tehdä mekon itse, sillä kankaan olin hankkinut joskus alennusmyynnistä.

Kellomekon ohje oli sen verran outo, että meinasin antaa periksi heti alkuunsa. Kaivoin kuitenkin laskimen ja otin piin vyötärönmitasta, kaivoin vielä syvemmältä kaapista ja löysin harpin, jolla sain piirrettyä oikean kaaren. Yläosaan käytin vanhaa, hyväksi havaittua kaavaa.

Se huono puoli on valmiiksi ostetuissa kankaissa, että materiaalia on liikaa tai liian vähän. Tällä kertaa sitä sitten oli niin niukasti, että takapalan yläosan alareunaan tuli kankaan reunasta tuttu neulakuvio. Ei voinut mitään.

Juhlat olivat onnistuneet ja onnistuin olemaan läikyttämättä mitään mekolle. Jos jotain huonoa pitää keksiä, niin tämä puuvillakangas on kyllä laadukasta, kuten myyjä lupasi, mutta se rypistyy jo pelkstä katseesta. Ei siis mikään arkivaate.

Ei kiitos tylsiä kenkiä!

Olen omalla tavallani kenkäfriikki, vaikka en omistakaan satoja pareja toinen toistaan kauniimpia kenkiä. Olen nimittäin hyvin nirso kenkien suhteen: ne pitää olla kauniit, hyvät kävellä ja mielellään vielä ekologiset. Niiin ja ne pitää olla jotain muuta kuin mustat (talvikengissä tämä ei valitettavasti toimi)!

Lempikenkämaa on ehdottomati Espanja. Brakoja olen haalinut jo Hakaniemen Derbystä neljät kappaleet. Lesti sopii minulle ja kengät ovat hauskoja. Merkki myös kiinnittää huomiota ympäristöasioihin ja sosiaaliseen vastuuseen.

Uusi tuttavuus on Art. Sillä on samanlainen filosofia kuin Brakolla. Erityistä näissä kengissä oli hassu kumipohja, jonka ansiosta pystyn kävelemään jopa näin korkeilla koroilla. Nämä siis ovat minun pyöreällä jalalleni korkeat :-)

Tämän kevään hankita: uudet Artit!

Monet juhlat nähneet sandaalit.

Ehdottamat suosikkini: samat kengät kahdessa eri värissä eli sopivat aina vaatteisiin. Osumaakin on tullut...

Maailman  suloisimmat kengät, valitettavasti vain puoli kokoa liian pienet...mutta kun halvalla sai!

Äidin vaatekaapilla

Äitienpäiväviikonloppuna vietettiin äiti-tytär-laatuaikaa siivoamalla äidin vaatekaappi.

Päätimme, että tämä laukku tekee äidistä tätimäisemmän kuin hän on. Sen sijaan minulla se on jopa trendikäs.

Kun olin teini-ikäinen, meillä ei vaatteilla koreiltu, sillä äidin vakiovaruste oli collegepaita ja farkut. Kun minulla kerty ikää, otin haltuu nuo äidin tyyliasia ja viime vuosina hän on hoitanut ne mallikkaasti myös itse. Eli huteja tai käyttämättömiä vaatteita ei juurikaan kaapista löytynyt. Tähän tietenkin auttaa, että äiti on pysynyt koko aikuisiän saman kokoisena.

Teimme neljä kasaa eli poistoon, vaatekeräykseen, ompelijalle ja viimeinen oli minulle. Olemme lähes saman kokoisia, paitsi rintamuksesta, jonka olen perinyt ilmiselvästi isän suvusta. Usein siis paidat saattavat sopia minulle, jos äidillä näyttää jäävän vähän "tyhjää".

Eron jälkeen äiti myös vihki- ja kihlasormukset ja osti tämän niillä rahoilla muistoksi.

Puuvillapaita, jossa oli upea koristelu.

Tämä kaulakoru äidillä on jo ylioppilaskuvassa.

Yksityiskohta eräästä topista.

Norjalainen kolikko ja violetit helmet

Pikkuserkkullani oli tärkeät juhlat tulossa ja hän tilasi sinne sopivan korun. Kun koruja tekee toiselle, on pelkona aina, että mielikuvat eivät kohtaa laisinkaan. Tämän vuoksi pyysin häneltä kuvaa mekosta sekä esimerkkikuvia kauniista koruista. Näin ainakin metsään menemisen mahdollisuudet vähenevät. Violetti sävy ja korun pituus myös sovittiin etukäteen.

Pidin mallin yksinkertaisena ja korun "jujuksi" tuli norjalainen kolikko. Pikkuserkullani on erityissuhde Norjaan ja juhla liittyi myös kyseiseen maahan. Joku ehkä muistaa norjalaisista kolikoita tekemäni rannekorun. Kolikkoja oli onneksi niin paljon vielä varastossa, että sain yhden koruun.

Nyt lähtee halvalla!

Täytyy jakaa täällä mun "löytöni", joka tosin ei liity millään tavalla käsitöihin. Kun olin opiskelija, tykkäsin matkustaa kavereiden luo ympäri Suomen. Kun jouduin pari vuotta sitten luopumaan opiskelijakortista, myös junareissaaminen väheni. Kuka nyt oikeesti viitsii maksaa julkisesta kulkuneuvosta sellaista summaa, että autolla lähteminen tulee halvemmaksi?

Olin menossa Tampereella pari viikkoa sitten ja ihan huvikseni katsoin, mitä Matkahuolto tarjoaa. Yllätyin, sillä bussiyhtiöt eivät ole juurikaan mainostaneet tarjoavansa nykyään todellisia alennuslippuja! Jos on valmis matkustamaan hieman eri aikaan kuin kaikki muut, Helsinki-Tampereen saa halvimmillaan vitosella ja 9 euron lippuja tarjotaan jo aika normaaleihin matkustuaikoihin.

Reippaat puoli tuntia pidempi matkustusaika ei paljon tunnu, kun ajattelee, että samasta huvista maksaa junalla kolme kertaa enemmän (junalippu n. 30 e)

www.matkahuolto.fi