Mekkoon kiinnitetty koru

Aloin jälleen kerran vääntelemään totuttuja pukeutumismalleja uuteen uskoon.

Eräänä päivänä kaulakorun lukkoon tarttui taas kiinni pari niskahiusta ja kun repäisin ne irti, kirosin, että miksi kaulakoru pitää olla kaulan ympärillä. Aloin kehittelemään uutta korumallia, joka kiinnitetään mekkoon.

Ongelmana on tietenkin kiinnitys, sillä harva koru kestää pesua. Ensimmäinen prototyyppi siis syntyi kahden pienen hakaneulan väliin. Ne jäävät valitettavasti näkyviin, joten ehkä niitäkin pitäisi hieman tuunata.

Koru ei saa olla kovin painava, sillä muuten se vetää koko kauluksen ruttuun. Käytin siis siemenhelmiä ja muovisia "helmiä" keveyden saamiseksi. Tämä koru ei ole kovin mielikuvituksellinen, vaan perusmallinen kokeilu. Mitä mieltä olette, toimiiko mekkokoru? Ideota materiaalien suhteen?

• Tarvikkeet: 2 x  vaatteen mukana tullut hakaneula, helmiä ja lankaa.

• Aika: Taisin katsoa Moskan tätä taiteillessa. Onneksi Touhu ei ole mun työpaikkani päätoimittaja.

Maailman kaunein kaulakoru II

Lupasin kertoa pian myös toisesta Jordanian reissun löydöstä. Tämä kaunokainen löytyi kun olin viimeisenä iltana tuhlannut kaikki rahat ja palaamassa hotelliin. Jordanista löytyy paljon korukauppoja, jossa saa aitoja kiviä, hopeaa ja kultaa melko edulliseen hintaan. Mikään ei ollut kuitenkaan vielä sytyttänyt ja tämäkin korukauppa näytti aivan liian perinteiseltä, kunnes äkkäsin tämän ylimmältä hyllyltä.

Koru oli liian pitkä, joten meinasin jättää sen ostamatta. Yllätyksekseni tämä vanhempi mies sanoin lyhentävänsä korun oikean mittaiseksi ja tosiaan: hänellä oli nurkassa "paja", jossa kaikki korut syntyivät! Kun keskustelimme, kuulin oman korukaupan pitämisen lisäksi hän käy opettamassa korujen tekoja muillekin.

Koru painaa aika paljon, sillä kivet ovat aitoja. Valitettavasti en osaa korukivien englanninkielisiä nimiä, joten en voi kertoa tarkalleen, mitä kaikkea tähän on laitettu. Upea juhlakoru joka tapauksessa.

• Tarvikkeet: Rahaan n. 30 euroa. Lentoliput Akabaan.

• Aika: Kaupat syntyvät nopeasti, lyhentämiseen meni vartti.

Rintakoru helmistä ja sudenkorennosta

Esittelin pari viikko sitten siemenhelmistä ja sudenkorennosta tekemäni tilaustyökorvikset. Kun luovutin korvakorut, sain lisätilauksen saman sarjan rintakorusta. Tämän tekeminen oli luonnollisesti paljon helpompaa, koska idea oli jo valmiina. Halusin ensin laittaa sudenkorennot "lentämään" rautalangan varassa, mutta pelkäsin, että säilyttäessä rautalangat katkeavat. Sudenkorennot siis asettuivat tiiviisti korun pintaan kiinni. Taakse pursotin hieman kuumaliimaa, ettei rautalangat päät purkaudu tai repäise ihoa.

• Tarvikkeet: Rintakorupiikki, rautalankaa, helmiä ja sudenkorentokoristeet.

• Aika: Ehdin katsoa kaksi osaa Hitlerin kätyreitä Yle Areenasta. Todella mielenkiintoista, että Saksan armeijassa palveli myös puolijuutalaisia hyvinkin korkeissa viroissa. 

Ristipistotipu takin selkämykseen

Täytyy myöntää, että kaikista tähän mennessä tekemistäni käsitöistä tämä tipu koetteli eniten hermojani. Olin pitkään pyöritellyt ajatusta, josko on mahdollista tehdä ristipistoja muuhunkin kuin aidakankaalle. Tarpeeksi selailtuani löysin Taijan blogin, jossa hän oli todistanut kuvien kera teoriani oikeaksi. Tavallisen kankaan päälle voi kiinnittää aidan muutamalla pistolla ja kun työ on valmis, voi aidan vetää pois lanka langalta.

Ensimmäinen ja pahin virheeni oli jättää takin sisävuori leikkaamatta auki. Pian huomasin ompelevani eteen pistoja ja taakse iso möhkelättä kangasta. Kun vihdoin annoin periksi ja leikkasin vuoren, oli vahinko jo tapahtunut ja jouduin työntämään sormet ruvella neulaa sekä takin että tiiviiksi paakuksi jääneen vuoren läpi. Ei ollut todellakaan herkkua ja meinasin jättää homman useaan kertaan kesken.

Seuraava virhe oli hellittää otetta loppua kohden (koska aloin pelkäämään, etten saa vedettyä aidaa pois, jos pistot ovat liian tiukkoja). Aidan purkuvaiheessa osa neuloksista sitten levisi ja jouduin korjaamaan niitä ylimääräisillä pistoilla.Suosittelen muuten pihtejä lankojen vetelemiseen, sillä varsinkaan ensimmäiset eivät anna periksi kovin helpolla.

Loppu sujuikin kuin tanssi: leikkasin huovasta muutaman lehden, tein jalat ja puunrungon ja lopuksi ompelin helmet paikalleen. Täytyy sanoa, että olen tyytyväinen lopputulokseen. Nyt pitäisi keksiä, millä peitän rumasti aukileikatun sisävuoren. Kokoon sitä ei enää saa, koska osa kankaasta on linnun alla. Onko ideoita?

• Tarvikkeet: Ristipistolankoja, aidakangasta, huopaa, helmiä ja kärsivällisyyttä.
• Aika: Takkiin meni niin kauan aikaa, että sen käyttövuodenaika meni ohi. Seuraavana keväänä sitten.

Maailman kaunein kaulakoru

Terveisiä ihanasta ja kaikkien alueen mullistusten keskellä rauhallisesta Jordaniasta! Työmatkailin viikon verran Akabassa ja sen ympäristössä ja suosittelen paikkaa erityisesti korumaakareille. Tarjolla oli paljon rihkamaa, mutta myös oikeista helmistä ja kivistä tehtyjä taideteoksia todelliseen sopuhintaan. Esittelen yhden myöhemmin, mutta ensin haluan hehkuttaa tätä Eilatin puolelta löytämääni korua (Israelin raja on ihan naapurissa ja siellä voi käydä päiväseltään).                                     

Sen takana on israelilainen korusuunnittelija Michal Negrin. Näyttävät vintagetyyliset korut ovat  sydäntäsärkevän kauniita ja täynnä upeita yksityiskohtia. Kun näin tämän kolmiulotteisen, viidestä nukkemaisesta tyttöhahmosta koostuvan metallikorun, se oli vain pakko saada. Hinta oli 100 euron tienoilla, mutta tiesin katuvani, jos lähden ilman tätä kotiin. Korun pituutta voi säätää, mutta huomasin, että tytöt kannattaa jättää roikkumaan reilusta rinnan alapuolelle, sillä silloin ne saavat tilaa "tanssia". Hintaan muuten kuuluu postiosoite, johon korun voi lähettää ilmaiseksi korjattavaksi, jos se jostain syystä menee rikki.

• Tarvikkeet: Rahaa

• Aika: Kaupassa olisi voinut kuluttaa tuntikausia, mutta tämä hyppäsi heti verkkokalvolle kun astuin sisään ja maksamisen jälkeen poistuin mahdollisimman nopeasti, ettei luottokortin valheellinen rajattomuus sumenna lisää ajattelukykyä.

Nappikorvikset helmistä ja sudenkorennosta

Sain ensimmäisen tilaustyöni kollegaltani! Hän kertoi, että on vaikea löytää näyttäviä korviksia, jotka eivät kuitenkaan roiku. Minulla oli vapaapäivä ja äiti tuli käymään. Rupattelun ohessa aloin väännellä rautalankaa ja sinisiä helmiä (sininen on kollegani lempiväri) eri muotoihin ilman ennakkosuunnitelmaa. Aivan kuten ennemminkin, idea syntyi työtä tehden.

Lisäsin metallilankaan ensin vaaleampia ja sitten tummempia helmiä ja väänsin pihdeillä kulmia ja kiemuroita, että helmet pysyisivät paikallaan. Koru tarvitsi "sen jonkun jutun" ja kun kaivelin askertelulaatikkoja, löytyi pieniä siroja sudenkorentoja. Yksi keskelle ja vau...se oli siinä! Ujutin korvakorun tapin metallilangan sekaan. Jouduin rikkomaan pari helmeä tieltä, että sain korusta tarpeeksi littanan.

Tähän mennessä korun teko oli ollut hauskaa, mutta toisen tekeminen väänsi suun hieman vakavammaksi: samankokoisen ja samaan tiheyttä olevan parin vääntely oli helpommin sanottu kuin tehty.  Onneksi metallilankaa pystyi muokkaamaan lähes rajattomasti.

Kiikutin korvikset heti kollegalleni ja hän oli niin tyytyväinen, että tilasi vielä samaa sarjaa rintaneulan. On niin kiva tehdä koruja toiselle!

• Tarvikkeet: Helmiä, ohutta metallilankaa, pihdit, tapillinen korvakorupohja. 
• Aika: Ehdimme äidin kanssa käydä läpi ainakin enon työpaikan, yhteisen tuttavamme vero-ongelmat, tulevaisuudensuunnitelmat työn suhteen sekä ottaa pari siideriä.

Helman koristelu napeilla ja langalla

Ostin Hulluilta päiviltä pari perusmekkoa töihin. Harmaa vain on niin... no harmaa. Päätin siis hieman elävöittää mekon helmaa. Ostin joskus alennuksesta hauskan vekottimen, jolla voi tehdä langasta kukkasia.

Olin itse asiassa nähnyt samanlaisen jo vuosia sitten jossain messuilla, mutta silloin en vielä innostunut, koska sen käyttömahdollisuudet tuntuivat melko rajatuilta: silloin muistaakseni messuesittelijä oli tehnyt paperilangasta verhot.

Kukkaset syntyivät ällistyttävän nopeasti ja kun tekniikan oppi, pystyin samalla katsomaan elokuvaa. Parissa illassa koossa oli tarvittava määrä kukkasia. Sen jälkeen menin nappivarastolleni ja otin sieltä kaikki mahdolliset harmaat ja mustat napit. En ollut kovin tarkka nappien koon kanssa, sillä mielestäni eriväriset ja kokoiset napit kuuluivat asiaan.

• Tarvikkeet: Villalankaa, "kukkakone, nappeja, neulaa ja lankaa.

• Aika: Pari iltaa kukkien tekemiseen. Nappien ompelemassa katsoin kamallalla tavalla viehättävän Parfyymi-elokuvan. Nerokas tarina kertakaikkiaan.